![]()
Suomalaisissa kiinteistöissä toteutettavat peruskorjaukset, kuten linja- ja julkisivusaneeraukset kohottavat asuinrakennuksien paloturvallisuusriskejä, kertoo Safetum Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin.
Tukholman ydinkeskustassa syttynyt suurpalo 7. Marraskuuta on puhututtanut pohjoismaissa toimivassa paloturvallisuusalan yrityksessä.
- Kyllä Tukholman suurpalo on ollut asiantuntijoidemme kesken aktiivisessa käsittelyssä. Olemme kiinnittäneet Tukholman palossa erityisesti huomiota rakennuksen avoimiin palokatkoihin ja palo- osastointeihin sekä olemme pohtineet rakennuksen ympärillä olleen huputuksen vaikutusta tulipalon kehittymiseen, kertoo Jurvelin.
Tulipalo riehui vuonna 1897 rakennetussa arvokiinteistössä, missä oli toimistotiloja ja asuinhuoneistoja. Rakennuspaloa on ollut sammuttamassa yli 60 palomiestä. Sammutustöiden aikana rakennuksessa oli romahdusvaara. Tulipalo syttyi aivan Stureplanin lähistöllä arvorakennuksessa noin kello kuusi tiistai aamuna Suomen aikaa. Rakennus on tuhoutunut palossa lähes täysin.
Tukholman pelastuslaitokselta Tony Frank on kertonut lehtihaastattelussa, että rakennuksessa oli meneillään täysi peruskorjausremontti ja palo-osastointeja oli purettu. Rakennuksessa ei ollut palo-osastointeja, kuten normaalisti tämän tyyppisissä rakennuksissa olisi. Ilman rakennustöitä palo ei olisi levinnyt näin nopeasti.
Palopaikalla varhain tiistai aamulla ollut ruotsalaisen Expressen-lehden kuvaaja Max Marklund kertoi, että tulipalon liekit löivät korkealle taivaalle. Koko julkisivun peittäneet rakennustelineet olivat ilmiliekeissä ylhäältä katutasoon asti.
- Jurvelin kertoo, että asiantuntijat ovat huolissaan peruskorjaushankkeiden aiheuttamista paloturvallisuusriskeistä, etenkin kun linja- ja julkisivusaneerauksien aikana asuinkerrostaloissa usein asutaan saman aikaisesti. Peruskorjaushankkeissa paloturvallisuusriskit ovat usein suuremmat kuin uudisrakentamisessa. Ei riitä, että huolehditaan ainoastaan työmaan työntekijöiden turvallisuudesta, vaan varautumisessa tulee huomioida myös kiinteistössä asuvien ja naapurikiinteistöjen turvallisuus, kuvaa Jurvelin.
Kiinteistöjen peruskorjaukset, kuten linjasaneeraukset, julkisivuremontit ja muut perusparannusremontit aiheuttavat erilaisia turvallisuusriskejä. Keskeinen riskitekijä on tulipaloriski, joka vaarantaa ihmisten turvallisuuden ja aiheuttaa omaisuusvahinkoja. Muita korjaus- ja peruskorjaustöistä aiheutuvia turvallisuusriskejä ovat muun muassa rikokset ja vuotovahingot. Peruskorjaushanke nostaa rakennuksen riskitasoa tavanomaiseen käyttöön verrattuna.
- Asuinrakennuksien korjausvelka on Suomessa suuri ja korjaustarve kasvaa koko ajan. Tämä riskitekijä tulee tiedostaa ja esimerkiksi linjasaneerauksen aikaiset turvallisuustoimenpiteet tulee mitoittaa sen mukaisesti, Jurvelin toteaa.
Asuinrakennusten korjaustarvetta käsittelevän raportin mukaan vuosina 2016–2025 vuotuinen tekninen korjaustarve on keskimäärin 3,5 miljardia euroa. Tilanne ei merkittävästi muutu vuosina 2026–2035. Korjaustarpeen merkittävin kasvu seuraavan 10 vuoden aikana tulee pääosin kaupunkien kerrostalojen korjaustarpeen lisääntymisestä. Samaan aikaan väestön ikääntymisestä johtuen asukasprofiili on yhä iäkkäämpää, joka voi vaikuttaa asukkaiden toimintaedellytyksiin onnettomuustilanteessa. Riskikenttämme on murroksessa, kuvailee Jurvelin.
Asukkaiden turvallisuus tulee asettaa kaiken edelle
- Suomalaiset rakennukset rakennetaan lähtökohtaisesti turvallisiksi. Jos rakennuksessa toteutetaan peruskorjaustöitä, tulee asukkaiden ja rakennuksen paloturvallisuudesta huolehtia koko hankkeen ajan, Jurvelin kertoo.
Turvallisuusriskejä aiheuttavat esimerkiksi tulityöt, rakennuksen palo-osastointeihin tehtävät aukot ja rakenteiden avaaminen, jotka heikentävät palo-osastoivuutta mahdollistaen palotilanteessa palon oletettua nopeamman leviämisen. Ruotsin suurpalossa palo on viranomaistietojen mukaan päässyt leviämään avoimien palo-osastointien kautta. Usein myös rakennuksissa olevat palonilmaisulaitteet kytketään pois päältä peruskorjauksen ajaksi.
- Rakennuksen palo-osastoinnit ja palo-ovet tulee pitää kunnossa koko peruskorjauksen ajan. Tämä vaatii usein tehtyjen aukkojen ja reikien väliaikaista palo-osastointia tai tilapäisten lisäosastointien rakentamista, kuvaa Jurvelin.
Myös Suomessa kerrostalojen julkisivusaneerauksien tai ullakkorakentamisen yhteydessä rakennuksen ympärille rakennetaan usein rakennustelineet, joiden päälle kiinnitetään suojahuputus. Ruotsissa suojahuppu rakennuksen ympäriltä on palanut täysin. Sen vaikutuksesta paloon ei ole vielä arvioita, mutta palon tutkinnassa asia nousee todennäköisesti esille.
Jurvelinin mukaan suojahuputus voi muuttaa rakennuksen tavanomaisia poistumis- ja kulkureittejä sekä vaikeuttaa palotilanteessa sammutus- ja pelastustöitä. Lisäksi suojahuputus voi kiihdyttää ja levittää paloa toimien tulipalossa savuhormin tavoin. Tämän vuoksi rakennuksen paloturvallisuus ja viestintä paloturvallisuusmuutoksista korostuvat korjaushankkeen aikana, sanoo Jurvelin.
Suomessa vastaavanlaisen tulipalon riskiä ei voi sulkea pois
Jurvelinin mukaan Suomessa peruskorjaushankkeiden toteuttajat ovat tunnistaneet riskit, mutta kiire, huolimattomuus ja inhimilliset erehdykset ovat haaste riskienhallinnassa. Lisäksi asuinrakennusten omatoiminen varautuminen on paloturvallisuuden vuositilastojen mukaan heikolla tasolla.
Kyllä meillä suomessa ajatellaan, että viranomainen valvoo ja vahinkotilanteessa vakuutus korvaa. Laki vaatii, että kiinteistössä varaudutaan omatoimisesti vaaroihin. Ei riitä, että laaditaan kiinteistöön pelastussuunnitelma ja konkreettiset turvallisuutta edistävät toimenpiteet kuitataan sillä hoidetuksi.
Lain velvoittamaa omatoimista varautumista ei saa kuitata hoidetuksi pelastussuunnitelmadokumentilla jättäen kuitenkin samalla toteuttamatta konkreettiset turvallisuustoimenpiteet, Jurvelin kertoo.
Peruskorjauksen alla olevien rakennuksien pienemmät tulipalot eivät ole Jurvelinin mukaan poikkeuksellisia Suomessa. Ikävä kyllä, vastaavan suurpalon mahdollisuutta Suomessa ei voi sulkea pois. Riski on olemassa, Jurvelin päättää.
