Ammattiopistoissa on siirrytty osaamisperusteisuuteen, jossa aiemmin osaamista hankkineet opiskelijat hyötyvät taidoistaan ja he valmistuvat ammattiin aiempaa nopeammin.
Ammatillisen peruskoulutuksen uudet tutkinnon perusteet tulivat valtakunnallisesti voimaan 1.8.2015. Nyt tutkinnossa korostetaan osaamista ja työelämäläheisyyttä sekä opiskelijoiden yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja. Tutkinnon laajuutta ei enää määritellä opintoviikoilla vaan osaamispisteillä: ajan mittaamisen sijasta mitataan opiskelijan osaamista.
Osaaminen tunnustetaan
Maaseutuyrittäjäksi Muhoksella opiskeleva Erika Eskola on suorittanut lukio-opintoja ennen aloittamistaan OSAOssa. Eskolan osaaminen on tunnistettu lukiossa suoritettujen aineiden, kuten englannin kielen, osalta. Eskola on pitänyt opintojensa aikana äitiysloman, mutta osaamisperusteisuuden ansiosta hän valmistunee yhtä aikaa muiden kanssa.
– Kyllähän se on aina kotiin päin, ettei tarvitse opiskella samoja asioita moneen otteeseen, Eskola sanoo.
Osaamisen tunnustaminen lyhentää opiskelijan opiskeluaikaa. Lehtori Kimmo Savelan mukaan osaamisen tunnustaminen sopii varsinkin heille, joilla on kokemusta esimerkiksi kotitilalta.
– He voivat tehdä näytön, josta käy ilmi heidän osaavan asian. Haaste on yksilöllisen opintopolun rakentamisessa, Savela sanoo.
Rasmus Kurtti valmistui joulun alla pintakäsittelijäksi OSAOn Haukiputaan yksiköstä. Hän on työskennellyt kesäisin alan töissä. Työkokemuksensa ansiosta hän valmistui puoli vuotta luokkakavereitaan aikaisemmin.
– Opettajat kehottivat aina ottamaan työtodistukset talteen. Niiden ansiosta sain osaamistani tunnustettua, Kurtti kertoo.
Kurtilla on jo työpaikka odottamassa.
– Ajattelin tehdä töitä nyt tovin ja sitten mennä armeijaan. Armeijan jälkeen olen ajatellut suorittaa näyttötutkintona maalarimestari-tutkinnon, hän suunnittelee.
Haaste opettajille ja talouden suunnittelulle
Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ennen se oli 120 opintoviikkoa. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, kuinka kattavaa, laaja-alaista ja merkittävää osaamista siinä hankitaan suhteessa koko tutkintoon.
Uudet opetussuunnitelmat ja siirtyminen osaamisperusteiseen koulutukseen muokkaavat väistämättä opetusta.
– Välttämättä pedagogiset sisällöt eivät lähiopetuksessa ole suurimmassa myllerryksessä, mutta opiskelijoiden opintoaikojen eritahtisuus asettaa yhä suurempia haasteita etenkin opettajille ja talouden suunnittelulle. Jatkossa opiskeluiden ohjaus on entistä ratkaisevammassa osassa, sanoo kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi.
Uudistus lyhyesti:
• Osaamisperusteisuus kuvaa opiskelijan osaamista riippumatta koulutuksen järjestämismuodosta. Osaamista voi karttua koulussa, työssäoppimisjaksolla, kesä- tai viikonlopputöissä, vapaa-ajalla.
• Opiskelijalla on oikeus esittää osaamisen tunnistamista ja tunnustamista muualla hankitun osaamisen perusteella. Opettaja arvioi osaamisen.
• Tutkinnon osat on määritelty osaamispisteinä. Tutkinnon osan pistemäärä kertoo opintojen kattavuudesta, vaikeudesta ja merkittävyydestä tutkinnon kannalta.
• Joissakin tutkinnoissa opiskelija valitsee perustutkinnon sisältä sen osaamisalan (aiemmin koulutusohjelman), johon haluaa erikoistua.
• Tutkinnon osa voi muodostua osa-alueista (aikaisemmin opintojakso). Tutkinnon osasta annetaan arvosana asteikolla 1-3 päättötodistukseen. Ammatillista osaamista arvioidaan aina ammattiosaamisen näytöillä, joista annetaan erillinen näyttötodistus.
Yhteishaku ammattiopistoihin ja lukioihin on 23.2.–15.3.2016. Yhteishaku on tarkoitettu pääsääntöisesti peruskoulunsa keväällä 2016 päättäville nuorille. OSAOssa on yhteishaussa tarjolla 1 667 opiskelupaikkaa, joista ylioppilaille suunnattuja paikkoja on 124. Aikuiset ja jo tutkinnon suorittaneet voivat hakea OSAOon opiskelemaan ympäri vuoden.
Lisätietoja:
kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi, p. 050 5383 929
vararehtori Saija Niemelä-Pentti, p. 0400 488 881
Kuvat: Jouni Ylisuutari, OSAO