Lisätty todellisuus tarjoaa valtavasti uusia mahdollisuuksia yrityksille, mutta uuden teknologian käyttöönottoon liittyy myös haasteita, kertoo ohjelmistoyritys Softabilityn myyntipäällikkö Mikko Luukkonen. Softability on johtava lisätyn todellisuuden ratkaisujen toimittaja Suomessa, ja Mikko on ollut mukana toteuttamassa useita lisätyn todellisuuden Proof-of-Concept -projekteja yritysasiakkaille.
Kuva: Softabilityn Mikko Luukkonen käyttää Microsoft HoloLens -laitetta
Lisätty todellisuus (AR, Augmented Reality) nousi valtavirtaan Pokemon GO -pelin myötä, kun taas virtuaalitodellisuudesta (VR, Virtual Reality) on puhuttu jo pitkään vau-efektin tuottajana esimerkiksi koulutuksessa, viihdekäytössä sekä myynnin ja markkinoinnin tukena.
Microsoftin kehittämä termi yhdistetty todellisuus (MR, Mixed Reality) yhdistää nimensä mukaisesti molempien parhaat puolet tarjoten yrityksille kokonaan uusia käyttökohteita. Microsoftin laitevalmistajille lisensioima Windows Mixed Reality -ohjelmistoalusta onkin kiihdyttänyt uusien MR-tyylisten virtuaalilasien markkinoilletuloa, mistä esimerkkinä toimivat muun muassa Acerin, HP:n ja Dellin kehitteillä olevat VR-lasit.
Lisätyn todellisuuden sovellutukset ovat tulleet jäädäkseen, mutta mitä hyötyä niistä on yrityksille juuri nyt? Entä millaisia haasteita käyttöönotto voi tuoda?
Mitkä ovat potentiaalisia sovelluskohteita lisätylle todellisuudelle yrityksissä?
Valmistavan teollisuuden tai laitevalmistajan näkökulmasta hyödyllisiä voivat olla esimerkiksi seuraavat käyttökohteet:
- Myynti ja markkinointi: tuotteiden esittely virtuaalisessa muodossa
- Koulutus: toimintaympäristön simulointi virtuaalisessa muodossa
- Tutkimus ja kehitys: 3D-mallien visualisointi
- Palvelut: huoltotyön tuki
- Tuotanto: kokoonpanotyön tuki
- Operaatiot: laitteiden käyttö virtuaalisessa käyttöliittymällä
Tässä vaiheessa AR/MR -teknologian kehitystä puhutaan usein Proof-of-Concept (PoC) -projekteista, joissa kokeillaan taipuuko teknologia johonkin käyttötarkoitukseen. Varsinaiset tuotantoprojektit ovat mahdollisia sitten, kun teknologia saavuttaa riittävän kypsyystason.
Helpointa on lähteä liikkeelle myynnin ja markkinoinnin sovelluksista, koska näissä tavoitellaan usein vau-ilmiötä, joka saadaan aikaan yksinkertaisemmallakin ratkaisulla. Riittää, että sovellus esittelee laitteiden kykyjä yleisellä tasolla tuoden asiakkaan tuotteen näyttävästi esille. Ympäristönä toimii yleensä toimisto tai messuhalli eli myös olosuhteet ovat hallitut valaistuksen, lian ja pölyn määrän sekä kolhujen ja iskujen kannalta.
Seuraavana yritysten agendalla ovat usein koulutukset. Niihin voidaan käyttää niin AR- kuin VR-teknologiaa. VR-teknologia on tarpeen silloin, kun kyse on esimerkiksi vaarallisesta toimintaympäristöstä, ja koulutuksessa halutaan minimoida loukkaantumisten tai vahinkojen riskit. AR-teknologia puolestaan mahdollistaa koulutuksen oikealla laitteella oikeassa toimintaympäristössä. Kulloistenkin laitteiden eri osia voidaan korostaa esimerkiksi väreillä ja koulutus voidaan halutessa myös pelillistää, mikä saattaa lisätä harjoittelijoiden motivaatiota oppia.
Yllä mainituista syistä johtuen huolto, operaatiot ja tuotanto tulevat usein ajankohtaisiksi vasta myöhemmissä vaiheissa.
CAD-suunnittelussa (R&D) käytettyjen 3D-mallien visualisointi sijoittuu jonnekin esitettyjen käyttötapausten välimaastoon toteutettavuutensa vuoksi. Haasteena on CAD-ohjelmien tuottamien 3D-mallien suuri koko, mikä aiheuttaa ongelmia AR/MR-laitteiden piirtokyvylle. Tietyssä kokoluokassa 3D-mallin piirtäminen alkaa nykiä laitteilla ja koon vielä kasvaessa, sovellus ei suostu välttämättä edes lataamaan mallia.
Minkälaisia uusia toimintatapoja lisätty todellisuus mahdollistaa?
Koulutus
Lisätyn todellisuuden sovellusten ansiosta koulutettavia ei tarvitse enää viedä oikeaan toimintaympäristöön operoimaan oikeita laitteita, mikä vähentää turhia vaaratilanteita ja loukkaantumisia. Kun laitteet ja ympäristö korvataan virtuaalisilla vastineillaan eli käytetään VR-laseja, voidaan välttää virheistä johtuvia ongelmia erityisesti koulutuksen alkuvaiheessa.
AR/MR -laseilla taas voidaan kouluttaa oikeassa toimintaympäristössä ja oikeilla laitteilla prosessiohjeella höystettynä, mikä parhaassa tapauksessa nopeuttaa oppimista.
Kaikki kolme teknologiaa mahdollistavat myös koulutuksen pelillistämisen, millä voi olla positiivisia vaikutuksia sekä koulutettavien oppimishaluun että koulutuksen tehokkuuteen.
Huolto
Huollossa voidaan vähentää kentällä olevien työntekijöiden koulutuksen tasoa ja tarvetta tai yksittäinen asiantuntija toimistolla voi suorittaa useamman huoltotehtävän päivän aikana, koska:
- Keikalla olevia työntekijöitä tuetaan prosessiohjeella (teksti, kuvat, videot, animaatiot ja 3D-mallit). Tämä eroaa mobiililaitteen tai tietokoneen käytöstä siinä, että kyse on puettavasta teknologiasta (työntekijän kädet ovat vapaat itse työn tekemiseen) ja mallien kolmiulotteisesta visualisoinnista (helpottaa laitteeseen kohdistuvien huoltotoimenpiteiden hahmottamista).
- Toimistolla olevat asiantuntijat voivat tukea työntekijöitä tarpeen tullen etänä.
Kokoonpano
Manuaalien selaaminen tai kävely edestakaisin ohjeruutujen ja työpisteen välillä vievät aikaa, minkä lisäksi kävely tehtaalla on aina turvallisuusriski. Tabletti voidaan toki kiinnittää omaan jalustaansa työntekijän käsien vapauttamiseksi, mutta AR/MR-lasit tarjoavat puettavana teknologiana helpomman vaihtoehdon. Tuotannon kokoonpanossa työntekijän ei tarvitse enää kantaa mukanaan paperisia ohjekirjoja tai mobiililaitetta, kun ohjeet ovat läsnä vain tarvittaessa – sitomatta kenenkään käsiä.
Tulevaisuudessa AR/MR-lasit pystyvät myös projisoimaan laitteen 3D-mallin sen päälle, mikä lisää ohjeiden ymmärrettävyyttä ja tehostaa työtä.
Lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia kokoonpanossa:
- Työohjeet voivat sisältää teksti- ja kuvaohjeiden lisäksi laitteen 3D-mallin (hologrammi MR-laitteella).
- Laitteen kokoonpanon eri vaiheet voidaan esittää animaatioina.
- Puheohjauksella (toimii Hololens Cortana AI:n kautta hyvin (EN-US), Android-laitteilla heikosti) voidaan vapauttaa työntekijän kädet kantamaan työkaluja ja osia.
- Oikean käyttöohjeen löytämistä voidaan nopeuttaa asettamalla kokoonpantavaan osan päälle tunniste (eng. marker) tai QR-koodi.
- Ohjeet voidaan piilottaa näkyvistä tai siirtää osittain sivuun, jolloin työntekijä näkee kokoonpantavan laitteen selkeästi edessään.
- Työntekijää voidaan auttaa vaikeissa tilanteissa etätuen avustuksella, kuten huollon käyttötapauksessa.
Mitä
haasteita lisätyn todellisuuden hyödyntäminen yrityskäytössä voi tuoda?
Lisätyn todellisuuden laitteet ovat kehityksensä alkuvaiheessa, mikä asettaa rajoituksia sovelluskehitykselle ja niissä käytettäville sisällöille, kuten 3D-malleille.
AR/MR-laitteiden haasteisiin kuuluvat muun muassa korkea hinta, rajoitettu graafinen prosessointiteho, akun lyhyt kesto, pieni näkökenttä, iso koko ja paino, huono lian ja iskujen sietokyky sekä heikko tuki puheentunnistuskirjastoille (joko rajoitettu määrä kieliä tai signaalin käsittelyn vaikeudet).
Yritykset käyttävät tuotteidensa suunnitteluun CAD-ohjelmia, joiden tuottamat 3D-mallit ovat usein hyvin yksityiskohtaisia ja siten suuria kooltaan. Tämä aiheuttaa ongelmia AR/MR -laitteille, sillä kuvanvirkistysnopeus (eng. framerate) saattaa hidastua tai 3D-malli ei lataudu sovelluksessa ollenkaan. Ongelma koskee niin teollisia laitevalmistajia kuin rakennusyhtiöitä, sillä esimerkiksi BIM-mallit ja IFC-tiedostot voivat olla valtavia kooltaan. Olemme kehittäneet tätä varten automatiikkaa, jolla 3D-mallit voitaisiin automaattisesti konvertoida, optimoida ja skaalata oikeaan kokoon.
Ongelmien välttämiseksi niin sanotun 3D-mallien tuotantoputken pitää olla kunnossa, jotta yritys voi tukea lisätyn todellisuuden sovellusten laajempaa käyttöönottoa.
On syytä muistaa myös, etteivät AR/MR-laitteet pysty vielä esittämään reaaliaikaista, korkealaatuista kuvadataa esimerkiksi lääketieteellisten kuvantamislaitteiden tarpeisiin. Tämä vaatisi erillisen PC:n prosessoimaan dataa ja lähettämään sen käsiteltynä AR/MR-laitteelle esitettäväksi.
Näistä rajoitteista johtuen on vaikeaa luoda lisätyn todellisuuden sovelluksia, joilla on hyvä käytettävyys ja käyttökokemus (UI/UX). Tilanne lisää organisaatioiden muutosvastarintaa ja hidastaa lisätyn todellisuuden laitteiden käyttöönottoa yrityksissä: Moni ajattelee vielä, miksi tehdä asiat hankalasti uudella teknologialla, kun ne voi tehdä helposti vanhoja toimintatapoja noudattaen.
Lisätyn todellisuuden ratkaisujen käyttö yrityksissä
Kiinnostus lisätyn todellisuuden ratkaisuihin kasvaa yrityksissä vauhdilla. Lisätyn todellisuuden ratkaisut tekevät läpimurron, kun teknologia ottaa seuraavan harppauksen. Softabilityn Mikko Luukkonen kertoo, että Softability on päässyt toteuttamaan useita mielenkiintoisia Proof-of-Concept -projekteja, joissa lisättyä todellisuutta on sovellettu esimerkiksi lääketieteellisen laitteen ohjaamiseen Hololens-laitteella (Thermo Fisher Scientific), suurikokoisten laitteiden esittelyyn asiakkaalle niiden oikeassa koossa (Perkin Elmer Wallac), asuinrakennusten esittelyyn ja markkinointiin hologrammien avulla (Skanska), huollon tuessa (teollisuuden laitevalmistaja), laivan 3D-mallin tarkastelussa (Meyer Turku) sekä asiakastarkastuksessa lopputuotteen virtuaalisia näköisversioita hyödyntäen (Patria).
Uusien teknologioiden nopea käyttöönotto tuo brändiarvoa yrityksille, mutta myös konkreettisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologian kehittyessä nopeasti edelläkävijöillä on kilpailijoitaan parempi valmius kaupallisiin lanseerauksiin ja mahdollisuus luoda selkeätä kilpailuetua ja lisäarvoa asiakkailleen.
Lisätietoa:
Softability Group Oy, Mikko Luukkonen, Sales Manager, mikko.luukkonen(a)softability.fi, +358 50 554 3652